Seuraa Visma

Enemmän kuin työelämän murros

Blogikirjoitus   •   Joulu 15, 2016 14:29 EET

Esko Kilpi ja Matti Apunen Työhyvinvoinnin Tulosfoorumin paneelikeskustelussa. Kuva: PROimpact Oy / Liisa Takala

Vieraskynä: Anna-Marja Vainio, Senior Partner, PROimpact Oy

Digitalisaatio muuttaa työelämää – ja se lupaa meille sekä mielenkiintoisia aikoja että hyvää, jos vain olemme valmiit antamaan sille mahdollisuuden. Meneillään on historian suurin kehitysloikka. Marraskuun Työhyvinvoinnin TulosFoorumissa käytiin mielenkiintoinen keskustelu tulevaisuuden työelämästä, automaatiosta ja robotisaatiosta.

Robotisaatio luo uutta työtä ja vaurautta

EVAn johtaja Matti Apunen arvioi robotisaation luovan uusia työpaikkoja ja vaurautta – niin on käynyt ennenkin isoissa teknologisissa murroksissa. Nyt saattaa näyttää siltä, että koneet vievät työpaikkamme, ja näin varmasti käykin joillakin aloilla. Hyvä uutinen kuitenkin on se, että samalla, kun vanhoja työtehtäviä katoaa, uusia syntyy tilalle koko ajan. Me vain emme vielä osaa määritellä niitä kaikkia.

Robotit oppivat

On jo osoitettu, että koneet pystyvät kaikessa samaan kuin ihmiset. Kuitenkin edelleen ihminen on autotehtaan kokoonpanolinjalla kilpailukykyinen niin kauan, kuin prosessi on joustava ja ihmisellä itsellään on halua osallistua prosessiin. Robotisaation ensimmäisessä vaiheessa kone tekee, mitä ihminen käskee sen tehdä. Automaation toisessa vaiheessa robotti alkaa oppia ja tekee samoja asioita kuin ihminen, mutta paljon nopeammin ja virheettömämmin.

Robotit ovat nopeampia

Monilla on edelleen robotteihin liittyvä harhakäsitys, jonka mukaan kone ei pystyisi tekemään asioita samalla tavalla kuin ihminen. Kyllä pystyy ja vieläpä paremmin, sanoo Apunen. Paraskaan meistä ei pysty samaan kuin kone parhaimmillaan. Valtavalla määrällä dataa kone pystyy analysoimaan tietoa (big data) nopeasti, tehokkaasti ja virheettömästi. Samaan ei pysty ihminen. Robotit parantavat työn tuottavuutta ja luovat vaurautta, kun niillä täydennetään ihmisen tekemää työtä. Asiantuntijuus on katoava kilpailuvaltti ihmisillä. Siksipä meidän kannattaakin keskittyä niihin asioihin, joissa olemme konetta parempia – kuten palveluihin.

Jokaisesta oman elämänsä arkkitehti

Meillä kaikilla on taskussamme tehdas (älypuhelin) täynnä älykästä softaa. Aineeton automaatio tapahtuu – ilman sen kummempaa ääntä, savua ja tulta. Pian jokainen voi olla esimerkiksi oman elämänsä arkkitehti, väittää Apunen. Internetissä on erilaisia ohjelmia ja palveluita, joiden avulla maallikko voi esimerkiksi suunnitella ja tehdä lujuuslaskelmat ja muut tarvittavat toimenpiteet omille talopiirustuksilleen. Sama koskee monia vastaavia asiantuntija-ammatteja.

Työ muotoutuu uudelleen

Työelämä muuttuu siitä, mihin me jo työelämässä mukana olevat olemme tottuneet. Nuorten suhtautuminen työhön on erilainen. Tässä ei tarkoiteta sitä ”tavallista”, että nuoret eivät esim. sitoutuisi työhönsä tai tekisi sitä yhtä hyvin kuin vanhemmat sukupolvet. Nuorilla on toisenlainen suhtautuminen työhön. Uusilla sukupolvilla on siihen erilaiset edellytykset, koska heille digitalisaatio ei ole muutos, vaan jatkuva tila, joka mahdollistaa työn muotoutumisen kokonaan uudelleen sanoi puheenvuorossaan tietotyön asiantuntija ja tutkija toimitusjohtaja Esko Kilpi.

Merkityksellisiä asioita, merkityksellisten ihmisten kanssa, merkityksellisellä tavalla

Kilpi kertoi Sitralle tekemästään tutkimuksesta, jonka mukaan nuoret haluavat tehdä merkityksellisiä asioita, heille merkityksellisten ihmisten kanssa, heille merkityksellisellä tavalla. Uudessa työelämässä ihmiset lähtökohtaisesti suhtautuvat työhön siten, että kunkin työura muodostuu useammasta urasta ja työtehtävästä. Vastuu oman uran kehittämisestä on omissa käsissä ja kukin etsii katetta omalle osaamisinvestoinnille. Työ muuttuu toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutukseksi. Työ tapahtuu verkostoissa ja yhteisöissä, joissa kukin toimija kasvattaa omaa osaamispääomaansa voidakseen tarjota sitä aina seuraaviin tehtäviin joissain muissa yhteisöissä. Työ on yhteistyötä ja siten kyse onkin verkoston osaamisesta, ei pelkästään yksilön osaamisesta. Jokainen toimija tuo kulloisenkin ongelman ratkaisuun oman osaamisensa täydentämään verkoston kokonaisosaamista.

Suhde asiakkaaseen korostuu

Tulevaisuuden työssä vanhan teollisen ajan toimijuuden jaottelun ”työnantaja–työntekijä”, ”esimies–alainen” tärkeämmäksi nousee kunkin toimijan suhde asiakkaaseen. Tämä suhde muodostuu ongelman kuvauksen kautta. Esko Kilven mukaan käynnissä on ihmiskunnan potentiaalin renessanssi ja tuotantokapasiteetin demokratisoituminen. Automaatio on teollisen aikakauden viimeinen vaihe. Olemme uudessa vaiheessa silloin, kun koneet tukevat ja lisäävät ihmisen toimintaa.

Rutiinitehtävät koneille

Analytiikka koneistuu, laajenee ja tarkentuu. Jokapäiväiseen työhön on jo nyt tarjolla paljon ohjelmia ja palveluita, jotka nopeuttavat ja helpottavat rutiinitehtäviä. Kirjanpitäjien ammatti on käytännössä jo katoamassa automatisaation ansiosta. Saatavana on softia, jotka pystyvät hoitamaan esim. rekrytointiprosessin alusta loppuun. Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä, miten työ muuttuu. Antakaamme koneen hoitaa mekaaniset asiat ja keskittykäämme itse vaikka työhyvinvointiin.

Yhdeksännessä Työhyvinvoinnin TulosFoorumissa 9.11.2016 satapäiselle yleisölle puhuivat myös innostuksen tutkija Frank Martela, Finnairin henkilöstöjohtaja Eija Hakakari, Espoon kaupungin taloudesta vastaava johtaja Petteri Mussalo ja Nokian henkilöstöjohtaja Jouni Turunen.

Anna-Maija Vainio PROimpactKirjoittaja on PROimpact Oy:n perustajaosakas, joka osallistuu innolla uuden työelämän ja kilpailukykyisemmän Suomen rakentamiseen.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti